Odotellaan tässä kepon porukoita tänne saapuvaksi..myöhälle menee näemmä. Kiva kuitenkin kun jaksavat tännekin välillä ajella. Muuten ollaan täällä puunattu ja putsattu hiki hatussa =)

Päivällä käytiin tsekkaamassa torstaina avattu uusi rafla ja hyvää oli. Kotimatkalla ostin parit langat ja heitin ne äidille. Kauniina vinkkinä vain että "jos semmosen Lehmus- huivin sais.." toki olin myös printannut ohjeet. Jahka saavuttiin kotiin niin jo puski tekstaria "hemmetin hemmetti, minä oo koskaan alottanut mistään kulmasta näitä huiveja" :D MUAH, siinähän opettelee (koska MÄ en vaan osais) Mutta soittaessaan vielä muuta asiaa sanoi että kyllä hän tämän vielä opettelee ja tekee jatkossa KAIKKi mahdolliset vain kulma-aloituksilla :D

Muutenkin on aika vääh- olo. Töissä kaikki vaan tapahtuu, sinäänsä siinä ei ole mitään pahaa. Eilen oli pitkästä aikaa perjantai, ja tiesin ettei vkoloppuna tulisi tapahtumaan mitään maakuntareissuja tai kotipelejä. Jännä fiilis mutta tätä tää syksy on..

Koirat on olleet maanantaista asti "huomioimattumuuskuurilla". Vähän ne on pönttä sekaisin. Tosin kepo väittää että sen pitää mennä aina vessaan itkemään kun se tahtois niitä nii rapsuttaa (saanen epäillä..). Mutta mitä on tähän mennessä tapahtunut: koirat eivät kerjää heti syliin/sohvalle/jotain muuta kun istahtaa itse jonnekin. Ne eivät ravaa kokoajan perässä kun käy esim. vessassa tai vaihtoehtoisesti tunge välttämättä mukaan. Iltaisin ne eivät myöskään ODOTA sängyssä valmiina tai pomppaa sinne heti meidän perässä. Se, että ne jossain vaiheessa yötä sinne tulevat on pakonsanelema paha (pitää niilläkin nyt jotain pahoja tapoja olla...) ja sen kanssa kykenen elämään. Muutenkaan esim. kotiin tullessa ne eivät saa järkyttävää hörhöilykohtausta vaan hääräävät hetken jaloissa ja kun huomaavat että ei tipu huomiota niin häipyvät muualle.. En siis ole rapsuttanut noita kumpaakaan juuri laisinkaan...