On niin ikävää katsoa kun aikuinen, paljon kokenut nainen alkaa kyynelehtiä. Ei oo hei kivaa, mutta kun on pakko tehdä päätöksiä niin ei voi mitään... kyllä muaki itketti, että eipä sillä :(
En mä tätä näin suunnitellut enkä halunnut, asiat vaan menee näin.. ja kun se valinnan aika tulee tässä vaiheessa on ajateltava vain itseään. Varsinkin kun tarjolla on jotain pysyvää, varmaa ja sellaista jossa on selvät sävelet alusta asti. Kaikkea sitä mitä olen odottanut koko puolitoista kuukautta... EI OO KIVAAA EN TAHO..

Kepo lähti aamuyöstä reissuun, sekin pitäis vielä noutaa joskus alkuyöstä. Toivottavasti ei oo pahassa kuosissa... Tämän viikon jälkeen muutama päivä vapaata kepon seurana rakentamassa ja sitten taas ihan jotain muuta..