Aftergeimi oli lauantaina ja tietysti siihen kuului juomaa (kaljaa yök) ja yleistä hengailua. Jossain vaiheessa pääsin onneksi M:n kanssa kotiin samalla taksilla ja sammahdin heti päästyäni sänkyyn. Aamulla oli arvattavasti tietysti kaamea krapula, kuten minulla aina.

Muuten tuntuu taas että elo pyörii paikallaan, ei sillä ettäkö se haittaisi mutta jotain puuttuu ja jotain on liikaa. Kauhun tasapaino ehkä?

Kävin eilen mutsillakin. Tällä kertaa kaikki oli vain "jotenkin". Vein lehtijutun mennessäni ja palaute oli kohtalaista...ehkä joskus jotain, nyt en vielä edes uskalla sanoa ääneen mitään. Hyvä että edes ajatella.

Lauantaina TAAS yhdet häät...I wonder, eikö ihmiset opi ;-)